keskiviikko 5. lokakuuta 2011

tunkeutuminen nuoren mieleen, osa 1

Elämä on rankkaa joskus, siitä ei kukaan voi kiistellä. Mutta miten ihmiset määrittelevät mikä on rankkaa ja mikä ei? Toisille se voi olla salilla käyminen, pakko saada itsensä kuntoon mutta ei vain jaksaisi tehdä asialle mitään, ikään kuin odottaen että kunto kohenisi istumalla koneella ja katsellessaan televisiota. Voin itse allekirjoittaa lauseen täysin, niin kuin voi varmasti moni muukin. Sitä asettaa tavoitteita ja erittäin harva näkee tosiasian miten paljon se vaatii työtä. Kylmä totuus on, että asiat eivät muutu itsekseen. Jotkut voivat määrittää elämän hankalaksi, jos ei jaksa koulua ja vanhemmat suoraansanottuna tuntuvat olevan ylimääräinen finni naamalla, jonka haluaisi puhkaista pois.
 Toisille se voi tarkoittaa henkisen ja fyysisen olon laskua. Toiset käyvät terapiassa, toiset käyvät joogassa ja purkavat kiukkunsa ja masentuneen tunteen urheilulla. Itselläni liikunta ei ole koskaan ollut top-listalla, mutta terapiassa olen kyllä jo vuoden jos toisenkin käynyt. <br>


Sydän kätkee, sydän tuntee
katkeruudelta se pakenee
yötaivas tummenee
näkee entistä selvemmin
vihaltas en voi paeta
enkä mustasukkaisuuttasi poistaa
miksi minä?



Kaikki aikuiset eivät tajua?
Hyvä on, suoraan asian ytimeen. Luin tuossa jokin aika sitten mielenkiintoisen lehtileikkeen.. En ajatellut yleistää, mutta tunnen oikeastaan vain muutaman aikuisen, joka antaa oikeasti arvoa lapsen ja/tai kasvavan nuoren mielipiteille. 
Miksi näin siis on? Ehkä jotkut ajattelevat; "lapset eivät ole kehittyneet henkisesti ja fyysisesti vielä tarpeeksi ymmärtääkseen minkäänlaisia asioita", tai "en ymmärrä isosiskoasi, miksei hän voi tulla kotiin kahdeksalta, niinkuin sinäkin?" tai paras "olet vielä nuori, ymmärrät kaikki asiat sitten minunlaillani kun kasvat isommaksi. Nykyinen mielipiteesi on vääristynyt etkä ymmärrä mistään mitään.."
  
*******************************

never been into anything
never shared love for anyone
clouds keeps getting clearer
I quess I’ll know now
she says that he don’t belong here anymore
she says that he’ll just have to wait or simply move on
but he waits, yes he waits
alone in the night

So much of poison
I’ve seen so much of cruel
If you'd just lay your weapon down 
my cold hand
it’s shaking its way home

yeah, that cloudy night

when you took my hand
”It’ll be right”
your warm smile lights up
atleast in outside
I know you’ll love this smile I’m faking
I know you’ll love the thing’s I’m hiding
I know I want to move and go on
without you

it’s unfair that it’s come to this
you’re so distant
when I laugh to his jokes he tells
you say, do some usefull
don’t make me mad
’cause, well, I don’t wanna see you sad

this long distance relationship
can be easily destroyed
you promised you’ll be there
when I need you most
I need your support
come back to yourself
I love you to the end
your mine and you’re greatest
just please remember that he’s my happiness



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti